Homeongelmat pois puupillistä?

Sisäilmaongelmaisessa tilassa olleen puupuhallinsoittimen puhdistus

Lähtökohta

Jos rakennuksessa, jossa soitinta on käytetty, ilmenee sairastumista aiheuttava sisäilmaongelma (homeongelma), on myös soitin puhdistettava mikrobeista ja itiöistä, jotta oireilu saadaan loppumaan ja soittaminen on taas terveyden kannalta turvallista.

Soittimen ja sen tarvikkeiden sekä kotelon puhdistukseen on periaatteessa tarjolla muutamia keinoja. Tyypillisimmät ehdotetut ovat otsonointi ja erilaiset pintapuhdistusmenetelmät imuroinnista desinfiointiin, sekä homesiivouksissa usein käytettävät kuumennus ja/tai pakastaminen. Viimemainittuja ei soitinten kohdalla voi edes harkita, koska soittimen ominaisuudet menisivät korjaamattomasti pilalle.

Normaali laaja huolto

Normaali puhallinsoittimen laaja huolto sisältää seuraavat toimenpiteet:

-          koneiston purku, puhdistus, öljyäminen, kokoaminen ja säätö

-          tyynyjen uusiminen ja säätäminen

-          jousien tarkistus

-          rungon puhdistus ja puurungon öljyäminen

-          liitoskorkkien puhdistus ja rasvaus

-          tarvittaessa myös rikkoutuneiden runkoliitoskorkkien uusiminen

-          huilussa myös suukappaleen päätykorkin tarkistus, tarvittaessa uusiminen

Homealtistuksessa olleen puupillin huolto

Homealtistuksessa olleen soittimen kohdalla on huomioitava seuraavat seikat:

Soitinkotelo: pehmusteita (kankaita, nahkaa, vaahtomuoveja), erilaisia  kovamuoveja, liimaa ja puuta

A: Otsonointi ei vaikuta lainkaan huokoisten materiaalien sisältämiin mikrobeihin, kuten topattuihin kodin tekstiileihin, huonekaluihin tai esim.  pehmoleluihin – tai soitinkotelojen toppauksiin.

Otsonointi voi lisätä sisäilman aldehydipitoisuutta ja pienhiukkasten määrää. Otsoni reagoi voimakkaasti mm. erilaisten muovien, laminaattimateriaalien ja linoleumin sekä kumien kanssa heikentäen niiden rakennetta ja muodostaen myrkyllisiä yhdisteitä – siten esim. soittimen tai soitinkotelon otsonointi voi aiheuttaa vaikeasti hallittavan ja mahdollisesti pitkään käsittelyn jälkeen jatkuvan haitallisten aineiden erittymisreaktion. Otsonia saattaa myös jäädä irtaimiston pehmytosien huokosiin, ja sieltä erittyvänä se aiheuttaa terveyshaittoja, kuten hengitysvaikeutta, hengitysteiden ärsytystä ja infektioita. Parin tunnin otsonialtistuksen on todettu lisäävän keuhkojen reaktiivisuutta (oireilua) useiden päivien ajaksi.

B. Muut puhdistusmenetelmät eli vesipesu 60-90 asteessa toistuvasti tai kuumennus 90 asteeseen tai yli ei ole mahdollista kotelon pilaantumatta lopullisesti.

Desinfiointiaineiden käyttö tai HEPA-suodattimella varustetulla imurilla imurointi eivät tehoa pehmusteiden pintakerrosta syvemmälle, joten vaikutus mikrobien vähentämiseen on oletettavasti hyvin vähäinen.

Pehmusteissa mahdollisesti esiintyvän mikrobikasvuston poistaminen on erittäin vaikeaa. Erilaiset desinfiointikäsittely tappavat mikrobeja mutta eivät poista itiöitä tai kuollutta kasvustoa, joka voi edelleen aiheuttaa oireita homeelle herkistyneille henkilöille. Kaikkiin mikrobeihin desinfiointiaineet eivät vaikuta vähentävästi, ja jotkin mikrobit hyödyntävät voimakkaitakin aineita.

Lopputulos:

Mikrobeille alttiina olleesta soitinkotelosta ei saa varmuudella mikrobivapaata millään keinolla.

Itse puupuhallinsoitin: runko kovaa puuta, muovia tai metallia, koneistot metallia ja tiivisteitä (huopa, korkki, muovit, kumi)

A: pehmeät osat (läppien tyynyt, säätöhuovat, liitoskorkit, säätökorkit yms.) poistetaan ja vaihdetaan uusiin. Pehmeiden materiaalien puhdistuksesta: kts. teksti yllä.

B: . kovat pinnat, eli runko ja koneiston vipuosat (ilman tiivisteitä yms.) puhdistetaan joko normaalin laajan soitinhuollon tapaan vesipesulla (max. 60C, juokseva vesi) tai käyttäen mietoa desinfiointiainetta. Vipuosien rasvat, öljyt ja liimat poistetaan asetonilla, osat huuhdellaan juoksevalla vedellä ja kuivataan.

Lopputulos:

Puupuhaltimesta saadaan yllä kuvatulla menettelyllä mikrobivapaa. Toimintatapa on periaatteessa sama kuin muutenkin laajassa soitinhuollossa, mutta tärkein ero on huoltotyötä tekevän suojautuminen (hengityssuojain ja suojakäsineet) sekä soittimen kaikkien pehmeiden rakenneosien täydellinen uusiminen.

Työskentelyssä noudatetaan Työterveyslaitoksen ohjeistusta homeettomaksi puhdistamisesta (2011) .

http://www.ttl.fi/fi/tyoymparisto/sisailma_ja_sisaymparisto/tyokalut/Documents/Homeettomaksi%20siivous%20ja%20irtaimiston%20puhdistus.pdf

Kilisee ja kolisee

Kun puupuhaltimen soitossa alkaa kuulua toivotun melodian lisäksi kilinää ja kolinaa koneistosta, se on merkki huollon tarpeesta.

Kilinät ja kolinat syntyvät kahden metallin ottaessa yhteen. Tämä voi johtua pienten säätökorkkipalasten  puhkikulumisesta vipujen kohtaamispaikassa tai siitä, että nuo korkkipalat ovat esim. liiman kuivuttua ajan myötä pudonneet pois. Toki pienet vääntymät voivat myös aiheuttaa kolinaa, jos koneiston vipuosat ottavat yhteen paikoista joista niiden ei pitäisi toisiaan koskettaa. Ja sitten on vielä se näkymätön alue: metalliosat ottavat yhteen ruuvien päissä ja akselistossa, jossa metallipintojen välissä pitäisi olla ohut öljykerros mutta se on käytössä kulunut pois. Aktiivisesti soittokäytössä oleva soitin ei useinkaan oireile öljyjen kulumisesta heti jumittumalla tai vipujen liikkeen hidastumisella, vaan ensi oireena voi olla vipujen "väljentyminen" ja kolina. Jos koneistoa ei silloin puhdisteta öljyjäämistä ja pölystä sekä öljytä uudelleen asianmukaisesti, alkaa seuraavaksi joissakin vipuosissa ilmetä hitautta, jumittumista ja muita liikkeen outouksia. Silloin vika ei yleensä ole jousissa (jotka joutuvat kyllä koville noissa tilanteissa) vaan öljyn puutteessa.